Yritysvastuulaki ravistaa pk-kenttää

EU:n yritysvastuulaki on jo alkanut vaikuttaa lain piirissä olevien suurten yritysten arvoketjujen uudelleenkokoamiseen Euroopassa ja tietenkin myös Suomessa. Monet yritykset ovat jo aiemmin kiristyneiden raportointivelvoitteiden seurauksena sanoneet irti yhteistyökumppaneiden kanssa aiemmin tehtyjä sopimuksia ja etsineet arvoketjuunsa sopivampia toimijoita.

OP:n suuryritystutkimuksessa vuonna 2022 jo 85 prosenttia vastanneista yrityksistä vahvisti, että paineet alihankintaketjujen uudelleen arvioinnista kasvavat jatkuvasti, kun ne joutuvat varmistumaan myös pk-sektorin kumppaneiden vastuullisuudesta.

Yritysvastuulain englanninkielinen lyhenne on CSDDD. Se tulee sanoista Corporate Sustainability Due Diligence Directive, joka kääntyy suomeksi jokseenkin näin: Yritystoimintaa koskeva huolellisuusvelvoitedirektiivi.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Isot yritykset, isot liikevaihdot

Yritysvastuulaki velvoittaa eurooppalaiset suuryritykset ottamaan vastuun ihmisoikeus- ja ympäristörikkeistä koko arvoketjussaan. Laki koskee yrityksiä, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa.

Lain piirissä ovat myös EU:ssa toimivat franchise-yritykset, joiden liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa, jos tästä vähintään 22,5 miljoonaa euroa kertyy rojalteista. Laki koskee myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto EU-alueella on 450 miljoonaa euroa.

Suomessa lain piiriin kuuluu noin 140 yritystä.

Pk-yrityksiin yritysvastuulain velvoitteet vaikuttavat välillisesti, mutta muuttuvat välittömiksi heti, kun suuryritys vaatii kumppaneiltaan takuita velvoitteiden noudattamisesta. Tämä koskee niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin toimivia yrityksiä.

Mihin varauduttava?

Suomalaisten pk-yritysten on tästedes varauduttava entistä tarkempaan raportointiin pysyäkseen mukana rahoituspäätöksissä ja suurissa toimitusketjuissa.

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mukaan yritysten hiilijalanjäljen ja ympäristökysymysten vaikutus korostuu etenkin pankkien kanssa käytävissä rahoitusneuvotteluissa. Yrityksen on kyettävä esittelemään vastuullisuustoimiensa nykytila, mittarit ja tulevat toiminnat sekä sen tavoitteet.

EK on lähettänyt pk-yrityksille viestin, että pärjätäkseen tarjouskilpailuissa – tai päästäkseen ylipäätään mukaan kilpailutuksiin – näiden on kyettävä osoittamaan toimintansa kestävyys eri tavoin. (https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/01/EK_Vastuullisuus_EU_ok.pdf)

Tämä johtaa raportointivelvoitteiden laajenemiseen ja tarpeeseen esittää tilinpäätöksen lisäksi myös raportti yrityksen vastuullisista kestävyystoimista.

Vastuullisuudella tarkoitetaan yritysten, julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden vastuuta toimintojensa vaikutuksista ympäristöön, sidosryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Näitä asioita joudutaan tarkastelemaan myös tehtäessä kaksoisolennaisuusanalyysia, joka sekin on suurten organisaatioiden heiniä, mutta osa kuormasta kaatuu myös pk-yritysten syliin osana arvoketjuja.

Kaunis tavoite

Yritysvastuulain tarkoitus on auttaa pelastamaan maailma ympäristökatastrofilta, sitoutumaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen rajaan, ja samalla taata ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Vaikka laki onkin tehty EU-markkinoita ajatellen, sen uskotaan olevan tiennäyttäjä muuallakin maailmassa.

Yritysvastuulaki sisältää huolellisuusvelvoitteen, jonka mukaan yrityksellä on velvoite tunnistaa, estää, vähentää ja lopettaa kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia aiheuttavat toiminnat.

Haitallisten ihmisoikeusvaikutusten maininta laissa on suunnattu pääasiassa EU:n ulkopuolisissa maissa tapahtuviin rikkomuksiin: lapsityö, alipalkkaus, työturvallisuuden ja -terveyden laiminlyönnit.

Yritysvastuulain yksi tarkoitus on, ettei yritys voi olla tietämätön alihankkijoidensa toimista ihmisoikeuksien ja ympäristövastuiden suhteen, olivatpa nämä missä päin maailmaa tahansa.

Puolesta ja vastaan

Yritysvastuulaki herätti kiperän keskustelun EU:ssa ennen kuin se saatiin hyväksytyksi. Pitkien neuvottelujen jälkeen näytti jo siltä, ettei lakia saada läpi lainkaan, niin monta vastustajaa sillä oli eri syistä.

Lopulta lakiin tehtiin joitakin lievennyksiä, joita muun muassa Suomi vaati, ja näin päästiin ratkaisuun, josta siitäkään ei olla täysin yksimielisiä. Lopputulosta on sekä kiitelty vuolaasti, mutta myös arvosteltu.

Yksi arvosteleva taho on ollut eurooppalainen yritysten kattojärjestö Business Europe. Järjestön toimitusjohtaja totesi käsittelyvaiheen aikana, että direktiivi asettaa yrityksille ennennäkemättömiä velvoitteita ja kovia sanktioita, joilla voi olla yrityksille hyvinkin kohtalokkaita seurauksia.

Business Europe on huomauttanut, että direktiivi asettaa EU:ssa toimivat yritykset vaikeaan kilpailuasemaan kansainvälisiin kumppaneihin verrattuna. Yritysvastuun tarkkailuun keskittynyt suomalainen järjestö Finnwatch puolestaan kiitteli direktiiviä.

Järjestön puheenjohtajan mukaan direktiivi on historiallinen askel ja merkitsee uuden aikakauden alkua yritystoiminnassa.

Myös EK on kannanotoissaan ollut tyytyväinen saavutettuun tulokseen. Se on järjestön mukaan vastuullisten yritysten toiminnan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta erittäin hyvä. Samalla EK:sta muistutetaan, että suomalaiset yritykset ovat jo vuosia olleet vastuullisuuden kärkimaita maailmassa.

Suomi oli vuonna 2022 ykkössijalla SDG Indexissä, joka mittaa maiden suoriutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Vastuullisuus korkealla pk-yritysten asialistalla

Tehtyjen kyselytutkimusten mukaan vastuullisuus on varsin korealla myös suomalaisten pk-yritysten asialistalla. EK:n vastuullisuusbarometrin mukaan yli 80 prosenttia pk-yrityksistä nosti vastuullisuuden tärkeimpien osa-alueiden joukkoon.

Suurimpina vastuullisuushyötyinä pk-yritykset näkivät asiakastyytyväisyyden sekä yrityksen maineen ja houkuttelevuuden työnantajana. Peräti 63 prosenttia suomalaisista sanoo pitävänsä työnantajan vastuullisuutta tärkeänä kriteerinä työpaikkaa hakiessaan.

Vastuullisuuden osoittamisella uskotaan myös olevan myönteisiä liiketaloudellisia vaikutuksia ja kilpailuetuja.

Enemmistö suomalaisista kuluttajista puolestaan vakuuttavat kyselytutkimuksissa arvostavansa vastuullisia yrityksiä ja palkitsevansa ne asiakkuudellaan. Tämä on kannustava viesti yrityksille.

Enemmän paremmalla hinnalla

Viesti tarkoittaa, että vastuullisuus myy paremmin, enemmän ja myös parempaan hintaan. Iso osa suomalaiskuluttajista vakuuttaa maksavansa tuotteesta mielellään enemmän, jos voivat olla vakuuttuneita sen vastuullisuudesta.

Niin pk-yrityksen toimeksiantajat, asiakkaat kuin lopputuotteiden ostajatkin odottavat yritykseltä rehellisyyttä ja näkevät helposti pelkän viherpesun läpi.

Yritysvastuulaki tulee lisäämään monien pk-yritysten hallinnollisia ja lattiatason kustannuksia. Uudet vaateet pakottavat investointeihin, mutta samalla yrityksessä pitää luottaa siihen, kestävyydestä ja vastuullisuustasosta avoimesti kertominen on varmistus tulevaisuuden tuotantoedellytyksille.